MakroTex -haaste Kiiltävä

Tämän kertaisen MakroTex -haasteen aiheena on kuvata jotain kiiltävää. Pitkien pohdintojen jälkeen päätin ottaa valokuvan kaulakorustani.
Minä olen aina ihaillen katsellut ihmisiä joilla on kauniin yksinkertainen kaulakoru kaulassaan ilman, että olisi jotkut juhlat. Sellainen koru tuo mukavan huollitellun ilmeen pukeutumiseen ja olen omassa pukeutumisessa tahtonut myös jotain samaa.
Olen siis etsinyt sellaista simppeliä, ajatonta, pitkää kaulakorua jota sitten voisin pitää ihan milloin vain ja vaatteen kun vaatteen kanssa. Noh, viime keväänä löysin sellaisen sitten laivalta. Korun nähdessäni tokaisin, että tästä tulee minun "arkikoruni". Siis koru jota voin pitää kaulassani ihan milloin vain  jne. Ostin korun ja olen sitä pitänyt kaulassani vain kerran.

Olen tullut siihen tulokseen etten ole kaulakoruihmisiä. :D

Viidenkympin villitys

Äitini miesystävä täyttää huomenna huimat 50-vuotta. Olen hänelle tehnyt syntymäpäiväkortteja jo monen vuoden ajan ja osan hän on niistä jopa kehystänyt. Tekemissäni korteissa on kuvattuna jokin tilanne mitä hänelle on tapahtunut sen kuluneen vuoden aikana, mutta tällä kertaa teinkin hiukan toisenlaisen kortin.
Tiedän tämän synttärisankarin lukevan ja ostelevan hyvin paljon kirjoja. Hän on ammatiltaan opettaja ja koko elämän kestävä oppiminen on hyvinkin pinnalla tämän miehen arjessa. Niinpä olen tämän vuotiseen korttiin piirtänyt hänet isojen kirjapinojen keskelle. Kirjojen nimiin on hiukan otettu juttuja päivänsankarin elämästä; viinit, hierojan ammattitutkinto, opettajaksi syntynyt, näin kesytät yksinhuoltajan, kun halvalla saa, sähkömies, remonttireiska, tietokirja, psykologian alkeet, kotilääkäri, sankariksi tapetoimalla, viskien maailma, keräilijän aarteet, Iittala, pohjoisen kaunis luonto, olutopas, lääkeopas, ihmisen anatomia, Stockmannin historia.

Hyvää syntymäpäivää Timo!!!

MakroTex -haaste Aihe Vapaa

Aamupäivällä kävin mieheni kanssa hakemassa kaksi laatikkoa polka mansikoita. Niitä siivosin ja säilöin melkein parisen tuntia. Nyt on aarteita pakkasessa. Tuon urakan jälkeen oli aika herkutella letuilla ja tuoreilla mansikoilla.
Näillä kuvilla osallistun tämän viikon MakroTex -haasteeseen. Aihe oli tällä kertaa vapaa.

Oman maan mansikoita...

Kuvassa olevan lautasen olen ostanut liikkeestä nimeltä Indiska. Tuli siellä pyörähdettyä viikonloppuna Helsingin reissulla.

Facebookin askarteluhaaste nro 10

Muistanette varmaan, että joka viides haasteemme sisältää palkintoarvonnan. Joten nyt kaikki mukaan!! Haasteeseen pääset osallistumaan liittymällä Facebookissa ryhmään paperiaskarteluhaaste.
Tämänkertaisen palkinnon arvonnan sponssaa uusi nettiaskartelukauppa AskarteluAkka. Käykäähän tutustumassa putiikin tarjontaan.

Haasteessamme on tällä kertaa tarkoitus inspiroitua kolmesta väristä.
Petroolinsininen - luumunpunainen - okrankeltainen.

Kirpputoreja on nyt kesällä tullut kierettyä ja tuli sieltä tehtyä ihastuttava löytö myös kummitytölleni. Minun ja kummityttöni välissä on useita, useita kilometrejä ja näemme toisiamme todella harvoin. Niinpä olen päättänyt häntä ilahduttaa pienellä paketilla ja kortilla. Luulen, että pakettiin pitää laittaa jotain mieluisampaa. En nimittäin usko, että reilua vuoden ikäistä kiinnostavat kortti ja villainen mekko. Heh.

Haasteessa olevat värit, eivät näyttele kortissa pääosaa, mutta löytyvät ne sieltä kuitenkin. Ensimmäistä kertaa käytän tuotoksissani villalankaa ja aika tyytyväinen olen ensikertalaiseksi. Langoista löytyvät haasteen värin. Itse olen piirtänyt kuvan kummitytöstäni. Kortin tytöllä on päällään samanlainen mekko, jollaisen kummityttöni saa paketista. Piirtämäni kortti ja muut sen alla olevat paperit olen ressannut ja musteella vanhentanut. Koristeena lankojen lisäksi toimivat napit.

Villaisia mekkoja? Joko odotan syksyn tuloa. Iiiik!

Nukkekotinäyttely

Kävin eilen mieheni kanssa aivan ihastuttavassa nukkekotinäyttelyssä. Mikkelin Wanhaan Muuntamoon oli aseteltu näytteille ostettuja ja itsetehtyjä nukkekoteja, roomboxeja sekä miniatyyrejä. Mieheni oli aluksi hyvinkin skeptinen näyttelyn mielekkyydestä, mutta aikamme kierreltyämme alkoi minusta tuntumaan siltä, että hän katsoi minitalojen lukuisat yksityiskohdat tarkemmin mitä minä. Heh. Harmillista oli, että hienoimmat huoneet oli suojattu pleksin taakse, joten kuvaaminen ei onnistunut.

Minä olen jo jonkun aikaa tahtonut itselleni jonkin asteisen nukkekodin, mutta tilanpuutteen vuoksi se ei ole ollut mahdollista ja en tiedä malttaisinko sisustaa kokonaista taloa. Olen vähän niitä ihmisiä, että kaikki pitäisi saada valmiiksi mahdollisimman nopeasti ja se on vähän huono yhtälö moisessa harrastuksessa. Sellaisen roomboxin voisin kyllä toteuttaa. Huoneen voisi loihtia ihan minne tahansa. Vaikka ulkolyhtyyn, sellaisia ole Wanhassa Muuntamossa näytillä.

Ihastuttavia pikkuhuoneita ja nurkkauksia.

Aivan ihastuttavia, pieniä yksityiskohtia. Nukketalon elämisen jälkiä. 

Kauniit pitsiset pöytäliinat ja sängynpeito. 

Niin suloisen pieniä kirjoja hyllyssä. 

Joku oli tehnyt kauniin huoneen ompelimosta. Siellä oli mukavia yksityiskohtia. 

Ison nukketalon alakerrassa, niin sanotussa katutasossa oli suloisen herkullinen kahvila. 

Eihän siellä talossa tarvitse aina  nukkeperheen asustella.

Näitä pieniä miniatyyrejä oli siellä vaikka kuinka nukketalojen seinustoilla, parvekkeilla ja nurkissa. Katsokaa nyt noita multaisia perunoita.

Kuinka näistä voikaan saada niin aidon näköisiä. Voi vitsi mitä käsityötä.

Äärimmäisen hauska tuo vesipullo. Ja entä tuo sinappituubi. Aikamoista!!

Halkoliiteri. Kerrassaan ihana kokonaisuus. Kivoja yksityiskohtia. 

Nukkekodin katolle oli aseteltu kesäinen puutarha. 

Ei sitä tarvitse täyttää nukkekodin huoneita pelkästään. Asetelmia voi tehdä myös talon ulkopuolelle. 

P*skarteluhaaste #284 - väh. 3 eri stanssia

Viime kerralla, kun äitini kävi kyläilemässä, toi hän mukanaan ison pussillisen vanhoja valokuvia. Olen parin päivän ajan ihastellut erityisesti valokuvia äidistäni. Sen ajan valokuvien laatu sekä väri ovat niin ihania ja muutenkin 70-luvun vaatteet ja hiustyylit miellyttävä silmääni todella, että pakko niistä on leiskoja alkaa luoda.

Tällä kertaa p*skarteluahaasteessa oli tarkoituksena tuotoksessaan käyttää vähintäänkin kolmea eri stanssia. Minulla ei moista konetta ole, mutta ystävälläni toki ja niinpä hän tahtoi minulle muutaman stanssatun koristeen pyöräyttää.
Leiskani pohjana olen käyttänyt kakkupaperikuvioista stanssia. Valokuva lepää neljän paperiarkin päällä, joidenkan reunat olen ressannnut ja musteella tummentanut. Koristeena toimii leikekuvat sekä stanssatut perhoset sekä kakkupaperi.

Heinää seipäille heinäkuussa.

MakroTex -haaste Oranssi

Tämän viikkoisen MakroTex -haasteen teemana oli oranssi. Oranssi, varsinkin sellainen murrettu oranssi, on äärimmäisen kaunis väri ja sitä on tullut käytettyä sisustuksessa aina syksyisin. Mutta ei liiaksi. Onhan se aika rohkea väri. Heh.

Siispä vain ripaus oranssia.

Viime vuonna löysin vanhan, kuluneen, oranssin tuolin vieläkin vanhemmasta navetasta. Se oli pakko ottaa mukaan. Niin kurjalta se näytti siellä nurkassa. Nyt tuoli saa arvoisensa paikan kannatella kirjojani makuuhuoneessa.

Marimekon pussukka ja kangaspäällysteinen kirja. Pussukka säilöö sisäänsä lukuisan määrän kyniä sekä liimapuikon. Kirjanen pitää sisällään ruoka- ja leivontaohjeita.

Kirpputorilta löysin viime vuonna ihastuttavan, peltisen laatikon. Se toimittaa askartelupakin virkaa. 

Pukeudun yleensä tylsästi mustiin, mutta Marimekon alennuksesta mukaani tarttui hauska mekko hurjalla kuviolla. En tiedä, tuliko tehtyä heräteostos. En tiedä tuleeko olemaan päälläni kovinkaan usein. 

MakroTex -haaste Heinäkuu

Heinäkuun alkua olen saanut viettää äidin ja hänen miesystävänsä kanssa. Tämä kaksikko vietti meillä kesää melkein viikon verran ja touhua oli ihanasti jokaiselle päivälle niin, että illalla kaipasit sänkyä jo hyvissä ajoin. Tullessaan he toivat mukanaan aurinkoa ja lämpimiä päiviä. Muutamaksi päiväksi sai siis kesävaatteetkin kaivaa kaapin perältä käyttöön.
Tämän pariskunnan kanssa tuli nouhottua pitäjän kaikki kirpputorit ja jotain niistä tarttui mukaani tälläkin kertaa. Tuli käytyä myös kesäteatterissa ja mattopyykillä.

Näillä kuvilla osallistun uuteen MakroTex -haasteeseen.

Niin arvovaltaisia vieraita saapui, että piti ihan espressokuppi käydä hakemassa. 

Kirpputorilta löysin kaksi ihastuttavaa rannekorua. Ne ovat koristaneet vasenta kättäni jo muutaman päivän ajan.

Löysin kirpputorilta kaksi virkattua peittoa. Kauniita ja hyvin säilyneitä. Valkoinen löysi paikkansa heti sohvalta. Ruskea peitto meni kaappiin odottaman syksyn tuloa. 

Kauniin värinen kaulakoru löytyi myös kirpputorilta. Saa nähdä, onko kuitenkin liian rohkea väri käytettäväksi. 

Kesäteatterissa tuli ihasteltua Kai Vainetta. Kyllä miehessä silmä lepää.

Facebookin askarteluhaaste nro 9

Tällä kertaa haasteemme aiheena oli Hyvää Matkaa/ Bon Voyage.
Äitini työskentelee varhaiskasvattajana ja tarvitsi kesän alussa muutaman kortin päivähoidon päättävälle hoitolapselleen. Nämä sankarit aloittavat syksyllä uuden matkan taipaleen elämässään nimittäin esikoulun.
Korttien jalkapalloilijat olen itse piirtänyt. Nämä kuvat lepäilevät ressattujen ja musteella tummennettujen papereiden päällä. Korttipohjaa olen hiukan musteella ja sabluunalla elävöittänyt. Kortteja koristaa muutamat napit.

Hyvää matkaa opintielle!

Pahoittelen kuvanlaatua.

P*skarteluhaaste #283 - 4 1/4" x 5 1/2"

P*skarteluhaasteessa oli tällä kertaa tarkoituksena tehdä kortti. Kortin tuli olla tuumakooltaan 4 1/4" x 5 1/2". Siis suunnilleen "normaalin" postikortin kokoinen. Minä tein syntymäpäiväkortin kuusi vuotta täyttävälle neidolle.
Itse olin piirtänyt kuvan nauravasta, rusettipäisestä tytöstä. Piirtämäni kuva lepäilee kirjan sivujen, paperisilppujen ja kakkupapereiden päällä. Korttia somistaa muutamat eri väriset napit.

MakroTex -haaste Asetelma

MakroTex -haaste oli tällä viikolla oikeinkin mieluinen. Erilaisten aselemien tekoa tulee harrastettua. Pöydille tulee laitettua pieniä kyhäelmiä koriste-esineistä ja niillä luoda tunnelmaa kotiin eri vuodenaikoina.  Niiden valokuvaaminen koituu useinkin vaikeaksi ja niinpä se tällä kertaa koitui todelliksi haasteeksi. Vaikka haaste olikin mieluinen olin jo vähällä luovuttaa ja olla osallistumatta koko haasteeseen, mutta muutinkin nyt mieleni.
Tuli otettua asetelmasta kuva jos toinenkin ja silti en ole täysin tyytyväinen. En löytänyt kovinkaan mieluista kuvakulmaa, mikä välittäisi asetelmaani luomani tunnelman. Asetelmaani en saanut näyttämään hyvältä valokuvassa. Höh.

Asetelman kasasin pentikin tarjoiluvadille. Hopeoidun kupari kulhon löysin kirpputorilta.

Kulhossa oli kauniisti hapettunut, turkoosinen kauneusvirhe. Ja se juuri teki siitä täydellisen.