maanantai 30. marraskuuta 2015

Ystävälle synttärikortti

Tällä kortilla minun piti osallistua tämän viikkoiseen p*skarteluhaasteeseen. Innolla väkersin korttia ja nyt vasta huomasin, ettei se täytä haasteen vaatimuksia. Höh.
En nyt sitten osallistu, mutta julkaisen kortin kuitenkin.

Kortti on hyvin simppelillä tavalla toteutettu. Kortin pohjaa olen piristänyt vihreällä musteella. Sitä tuputin paperille sabluunan läpi. Sabluuna on Tim Holtzin ja se on uusimpia ostoksiani.
Korttia koristaa muutama suikale teippiä, ne ovat Teippitarhasta, ja Kaiser Craftin leikekuva. Muutaman dotsin olen liimannut myös ilmettä tuomaan.


MakroTex -haaste Harrastus

Pahoittelen! Taas on ollut pientä taukoa blogini kirjoittamisessa, nimittäin kipeänä olen ollut. Tänään on sairaslomani viimeinen päivä ja olo onkin sen mukainen, että huomenna kykenee jo jotenkin töihin menemään.Oloni on huomattavasti parempi, jaksanhan jo keskittyä blogiini.

Juuri ja juuri kerkeän osallistumaan MakroTex -haasteeseen. Sen aiheena oli tällä kertaa Harrastus.
Minulla on muutama hyvin rakas harrastus joihin tulee uppouduttua viikottain nimittäin; piirtäminen, maalaaminen, paperiaskartelu (leiskat, smash book, minialbumit, kortit) sekä lukeminen. Nämä luovat, mielikuvitusta vaativat harrastukset ovat mukavaa vastapainoa muuten niin raamikkaalle arjelle.
















sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Pieni joulukylä

Minä olen jo useampana vuonna väsännyt piparkakkutalon pöytäämme koristamaan. Se on jo perinteeksi muodostunut näpertely ja talo on ollut joka vuosi erilainen. On ollut yksi- ja kaksikerroksisia taloja, savupiipullisia ja piiputtomia. Joskus talossa on ollut porstua ja joskus kauniit ikkunaluukut. Viime vuonna tein taloja jopa kaksi. Huoh. 
Kovasti olen miettinyt, että millaisen piparkakkutalon tänä vuonna tekisin vai jätänkö tekemättä tekemättä koko talon. Piparkakkutalon teko on hyvin työläs projekti. Varsinkin osasten yhteen liittäminen, kun piparin palat ovat paistuneet uunissa vähän miten sattuu.
Jotenkin oli sellainen tunne, että kaipaan vaihtelua  ja siitä se kehittelytyö lähti. 
Taloprojektia en hylännyt, mutta elementit koostuivatkin tänä vuonna paperista.

Pieni juoluinen maisema.







perjantai 13. marraskuuta 2015

Jehkotar CRAFTChallenge # 1

Hahaa. Törmäsin muutama päivä sitten uuteen haasteblogiin ja olen innoissani. Käykäähän tekin tutustumassa ja osallistumassa haasteeseen. Aluksi minulla oli pieniä vaikeuksia ymmärtää haasteen ohjeistusta, niinpä tehtävä koituikin todelliseksi haasteeksi. Heh. Mutta se ei menoani haitannut.

Vanha valokuva komeilee jälleen uusimmassa leiskassani.


torstai 12. marraskuuta 2015

MakroTex -haaste Marraskuu

Vaikka päivät ovat olleet ilkeän harmaita ja pimeitä, olen silti ollut äärimmäisen energinen. Olen viihtynyt kotona touhuten. Eilen hääräsin, todellisen kotirouvan elkein, keittiössä silmät sipulista punaisina ja paidan helma vehnäjauhoista valkoisena. Kolmisen tunnin ajan huusi uuni hoosiannaa ruoan ja leivonnaisten valmistumisen ajan. Isäntä oli tyytyväinen saavutuksiini ja nautti vuorostaan hyvästä ruoasta. Kyllä minäkin jotain osaan keittiössä tehdä.

Marraskuu tuo luvan herkutella jo joulun herkuilla. Niinpä "leivoin" eilen, valmistaikinoista, pipareita ja torttuja. Nam. Hyvä näitä nautiskella kahvin kera aamupalan, lounaan, päivällisen ja iltapalan päätteeksi. Näillä kuvilla osallistun MakroTex -haasteeseen. Aiheena oli Marraskuu.


keskiviikko 11. marraskuuta 2015

P*skarteluhaaste #299 - Kuvahaaste

Lyhyesti ja ytimekkäästi. Tällä kortilla osallistun tämän kertaiseen p*skarteluhaasteeseen.


Facebookin askarteluhaaste nro 18

Pari viikkoa on jälleen vierähtänyt ja oli sunnuntaina aika uuden paperiaskarteluhaasteen julkaisun. Itse Piirrettyä on tämän kertaisen haasteen aiheena. Haasteeseen pääset osallistumaan liittymällä facebookissä ryhmään Paperiaskarteluhaaste.

Minä en ole pitkään aikaan koristanut kalenterini sivua ja nyt tuli sellainen olo, että jotain sinne olisi tehtävä. Tein sitten oikein kaksi aukeamaa.
Paperisilpuilla ja teipeillä olen vuorannut aukeaman. Koristeena olen käyttänyt tarroja ja leikekuvia. Kuvien naikkoset olen itse piirtänyt. Ne ovat kannet pienille vihkosille. Vihkot kätkevät sisäänsä tunnelmia niin surullisista kui iloisistakin hetkistä.



lauantai 7. marraskuuta 2015

Pienen pieni kosketus jouluvalmisteluihin

Jokunen hetki siten pinterestiä selaillessani löysin sieltä pari helppoa ja hauskan näköistä joulukorttia. Nappasin idean talteen ja suunnittelin lähempänä joulukuuta näperrellä nuo helpon hauskat joulukortit. Noh, eilen illalla sitten hiipi varkain ajatuksiini tehdä muutama korttinen ja kuunnella samalla joululauluja. Heh. Vielä ei pahemmin joulunhulina minuun tarttunut, on liian aikaista, mutta askarteluhetki oli silti ilahduttavan kutkuttava.

Pinterestistä nappaamani kortti-idea muovautui käsissäni omanlaisekseni. Tällaisia niistä syntyi.






perjantai 6. marraskuuta 2015

MakroTex -haaste Pimeä

Äitini pitää kovasti kynttilöiden luomasta tunnelmasta, senpä vuoksi hänen kodissaan ei sellaista huonetta, syksyisin ja talvisin, olekaan missä ei kynttilät loistaisi. Itse olen varmasti geeneissä perinyt tuon "pakkomielteen", että hiukankin kun alkaa hämärtämään on kynttilät sytytettävä. Itse olen oppinut kantapään kautta, että poltan kynttilöitä vain ja ainoastaan huoneessa missä itse kulloinkin olen. Joitakin vuosia sitten, syttyi tuikkupalamaan vähän turhankin isolla liekillä ja sen vuoksi tummui läiskät tapettiin ja yöpöytään.

Tämä, jo alkanut pimeä vuodenaika on äidilleni todellisen koettelemuksen aikaa. Hän nimittäin hankki kissanpennub loppukesästä. Hyvinkin vilkkaan sellaisen. Tuon suloisen Ellin vallaton liikehdintä estää kynttilöiden laiton pimeiden iltojen ratoksi. 

Äidille hyvät viikonlopun toivotukset tämän postauksen myötä. 

Ai niin, tämän viikkoisen MakroTex -haasteen aiheena oli Pimeä. Näillä kuvilla osallistun tämän viikkoiseen haasteeseen. Syksyisin, jostain selittämättömästä syystä, tulee iltaisin istahdettua sohvan nurkkaan kynttilän loisteeseen. Pehmoisessa pesässä tulee luettua kirjoja, lehtiä, surffailtua netissä tai katsottua ihan vain televisiota. Ehkä pimeä saa sen aikaan.


torstai 5. marraskuuta 2015

P*skarteluhaaste #298 - Värit

Viimeksi osallistuin p*skiksen haasteeseen elokuussa. Joten nyt on korkea aika taas ottaa osaa ja näperrellä jotain paperista. Tämän kerttaisessa haasteessa oli annettu käyttöön neljä väriä (vaalean- ja tummanharmaa, vaaleansininen, sammalenvihreä) ja niiden oli tarkoitus näytellä luomuksessa pääosaa.

Tällainen kyhäelmä siitä sitten syntyi. 




  

Pientä piristystä havaittavissa

Olen kärsinyt suunnattomasta väsymyksestä ja toimintakyvyttömyydestä. Olen nyt viikon verran sairastanut, kaulassani olevaa, pehmytkudostulehdusta ja saanut siihen antibioottikuurin sekä sairauslomaa. Älkää kysykö mistä sellainen tulehdus tulee tai mitä se edes tarkalleen ottaen on sillä en osaa sanoa, mutta sen tiedän että tulehdus on perhanan kipeä ja raastava.
Aluksi ajattelin, että minulla on vain jokin lihasjumiutuma kaulassa, että menee sitten ajastaan ohitse, mutta maanantaina tuli vain totaalinen kiintiön täyttymys tuota särkyä kohtaa ja päätin mennä lääkäriin. Siellä yllätyksekseni totesivat minulla olevan kuumetta ja hiukan myös punoitti kipeän puolen korvakin. Siispä totaalinen tulehdus toisella puolen päätä. Sen kertoi myös kohonneet tulehdusarvot. Lääkäri sitten määräsi antibiootit ja nyt neljäntenä päivänä olen huomannut niiden tehon ja oloni hiukan kohentuneen.

Rauhassa en todellakaan ole saanut sairastaa, nimittäin viime lauantaina meille kotiutui 8 viikon ikäinen havannankoira Viljo. Viljo on hyvinkin seurankipeä ja vilkas pentu. Touhua on sitten riittänyt koko vuorokaudeksi. Ensinnäkin, hän syö neljä kertaa päivässä (kello 6.30, 12.00, 17.00 ja 23.30) ja niiden syöttöjen välissä pissareissuja kotipihassa on sen 3-4 kertaa. Yöt olen sitten nukkunut Viljon kanssa lattialla ja täytyy sanoa, että nyt ymmärrän mitä on koiranunta nukkuminen.
Isännän työkuviot ovat sotkeneet arkeamme, niinpä minun vastuulleni on jäänyt tämä aikatauluihin tuijottelu, kun kotona olen sairastellut.

Viime yö oli merkittävä muutos arjessamme, nimittäin sain Viljon nukkumaan omassa kopassaan yön. Joten, minä nukuin yön sängyssä ja vieläpä suhteellisen levollisena. Toki muutaman kerran heräilin Viljon "itkuun", mutta pysyin kuitenkin järkevänä ja en rakentanut itselleni petiä Viljon kopan viereen vaan hiukan rauhoittelin sankaria silitellen, kunnes hän nukahti uudelleen.

Nyt on niin levännyt ja virkeä olo, että blogini päivittäminenkin maistuu jälleen.